Nyt on tammikuu ja talvi

Kuluneena viikonloppuna auringonpaiste lämmitti lumetonta talvimaisemaa siihen malliin, että tulppaanipenkki talon reunustalla heräsi eloon. Vanhan kivikellarin kupeesta taas löytyi niittyorvokki täydessä kukassaan. Siis nyt on talvi. Toisaalta räntäsateen ja sitä seuranneen pakkasen jäljiltä tiet ovat petollisen liukkaat. Hiihtämään ei pääse ja liukkaudesta johtuen juokseminenkin on hankalaa. Kuluneen tammikuun aikana kelit tosin ovat olleet hyvin suosiolliset ulkona liikkumiseen hiihtämistä lukuun ottamatta.

Olosuhteet  kuitenkin on vain tekosyy, jonka varjolla on helppo jäädä sohvalle makaamaan ja tv:tä katsomaan. Siinä missä hiihdon harrastajat ovat lähes koko talven joutuneet käyttämään korvaavia harjoitusmuotoja kunnon ylläpitämiseen, on myös juoksijoillakin kekseliäisyydestä aika ajoin hyötyä.

Lauantaina  mutkaista kylätietä ajaessa kauempana edessä näkyi kaksi hahmoa juoksemassa peilikirkkaalla asfalttitiellä. Kun lenkkeilijät olivat kohdalla, saattoi todeta heidän juoksevan tien vieressä olevalla kyntämättömällä pellolla. Ei hassumpi idea. Kun liikkumisesta on syntynyt "elämäntapa" on ymmärrettävää, etteivät huonotkaan kelit ole sen esteenä. Omaa suosikkilajiaan voi sovelletusti tehdä monellakin eritavoin, kuten edellä mainittiin.

Muutaman päivän päästä alkavan helmikuun myötä on luvassa myös kunnollisen talven tulo. Luntakin on luvattu ja sukset on jälleen aika kaivaa vintiltä. Näin optimistisesti ajattelee moni hiihdon ja muidenkin talvilajien harrastaja. Pulkkamäkeen hinkuvista lapsista puhumattakaan.

K.P